|
Kirjoittanut Salainen poliisi
|
|
21.11.2009, 10:34 |
|
Helsingin Sanomien toimittaja Esa Mäkinen esitti tänään (21.11.2009) kolumnissaan huolensa Suojelupoliisin rehellisyydestä. Toimittaja ei voisi olla enempää harhateillä.
Olin erittäin pöyristynyt lukiessani toimittajan kolumnia painotuoreesta Helsingin Sanomista. Toimittaja väittää täysin tekaistuin väittein, että Suojelupoliisin rehellisyyttä olisi epäiltävä. Otsikko "Entä jos Supo valehtelee?" kertoo kaiken: toimittaja ei tiedä asiasta mitään. Kyse on perättömästä leimaamisesta, perusteettomasta epäilysten heittämisestä. Toimittaja tekee itse sen, mistä hän syyttä suotta syyttää Suojelupoliisia.
Toimittaja on jättänyt työnsä tekemättä ja leimaa täysin syyttä isänmaallisen poliisin. Toimittaja antaa muka esimerkkinä itsensä työn toimittajana. Hänen mukaansa häntä ja toimittajia ylipäänsä voisi epäillä yhteyksistä terrorismiin sen vuoksi, että hän on muun muassa käynyt moskeijassa ja tavannut työssään baskijärjestön edustajia. Toimittaja kuvittelee, että Suojelupoliisissa tehdään analyysejä mielipuolisen heppoisin perustein. Tutkimustyötä ei tehdä näin. En voi mennä yksityiskohtiin, mutta toimittajan väite on poliisityön kannalta naurettava. Esimerkiksi toimittaja Esa Mäkisen tapauksessa otetaan huomioon hänen itse korostamansa työnsä toimittajana. Ei suomalaisen sanomalehden toimittaja joudu terroristiksi epäillyksi Suomessa, jos hän tekee työtään. Toimittajan käsitys on mieletön. Paljastamatta mitään Suojelupoliisin metodeista, jotka ovat luonnollisesti aina tapauksen luonne- ja tilannekohtaiset, totean alan yleisinä käytäntöinä seuraavat tarkistettaviksi tulevat asiat, mikäli kohde on haavissa (tarkkailusta tai vihjeenä): - havaittujen tilanteiden, tapahtumien, toimien luonne ja rooli?
- mahdollinen rikollinen rooli peiteroolin takana? mahdolliset skenaariot?
- henkilön uskottava rooli? peiteroolin mahdollisuus? peitetyn henkilöllisyyden mahdollisuus? ->
- sukulaisuus- ja perhesuhteet todennettavissa? lapsia, jos avioliitossa?
- muuttohistoria?
- rahansiirtotiedot (ei yleensä merkitystä, vrt. epäviralliset rahansiirtotavat, joissa vinkkijärjestelmä kehittymättä)?
Tarvittaessa asennetaan teleseurantaan ja tarkkailuun ja jopa hankitaan tiedonantaja spesifiin tapaukseen. Näillä keinoin saadaan aukoton selvitys. Kyse ei ole epäilysten esittämisestä perusteitta. Helsingin Sanomien toimittajalle suosittelen Lehdistö-poliisikerhon toimintaan tutustumista oikeiden tietojen saamiseksi. Se mikä ei sovi poliisille ei mielestäni saisi sopia toimittajillekaan. Asiatonta leimausta kaikki tyynni. |
