|
Helvetin hienosti alkanut reissu, pyssyjä, kohtuullinen biitsi, hyvää ruokaa ja paikallista tanduayta, ja paikallsta pilluakin on jo maistettu! Eli aivan yli odotusten reissu lähtenyt meneen.
Seuraava accountti on "metsäupseerin" kynästä lähtöisin. Enjoy! Cebun korttihuoneista Simo lähti ensin käyttämään Metro Card Roomissa Mandauessa (Cebun esikaupunki). Keskustasta 10 minuutin taksimatka maksoi säälittävät 1,5 euroa. Taksimatkakin oli jo vitun loistava sinänsä, vai mitä sanotte näistä kuvista: Tervetuloa aivan vitusti ja sitte tämmöistä infoa! Kyselin parilta lähistöltä hengaavalta paikalliselta tulkintaa tähän Da Vinci Koodi tasoiseen tervetulokylttiin, mutta vastaukset ei auttaneet tulkinnassa. Tässäpä sitten ihan vakavaa miettimistä vähän matkan päästä. Helvetin hyviä neuvoja IMO. Tässä sitten Metro Card Room (sisällä kuvaaminen kiellettyä, kuten myös seuraavaksi mainituissa korttihuoneissa ja huoratalossa). Mandaue Cityssä osuvasti nimetyllä A.S. Fortuna Streetillä. Katukuvassa vuorottelivat melko modernit ja siistit rakennukset ja sitten pellinpala-betoniharkko-hökkelit. Korttihuonerakennus oli selkeesti cooleimmasta päästä. Samalla puljulla on konttori myös Manilassa, jossa he ovat ilmeisesti vähän keskeisemmin sijoittuneet. Lähes vastapäätä Metroa on myös hyvin varusteltu asekauppa josta voi hövelisti käydä poimimassa suosikki tuliaseet. Sisällä todella kaunis vastaaottovirkailija joka selitti paikkaa, Simokaan ei täällä ole nimittäin ennen käynyt. Metrossa on turnaus joka päivä, mutta buyinit on turhan pienet, lonkalta jos vetää valuuttamuunnoksen niin 5-30€. Eli tuota 30€ isompia turneita ei juuri ole. Eipä tämä mitään mutta käteispelitkin oli helvetin pieniä. Tavallisesti rullaa 10/20 PHP mikä on ihan mikropeliä ja se isompi peli on sitten 25/50 mikä on sekin pienempää kuin NL100. Perehdyttiin paikkaan sitten turnauksen muodossa, yksi noista pikkuturneista oli alkamassa joten päätettiin vetää se läpällä. Seurueeseen kuuluva Aaro kävi myös vähän röpöttelemässä 10/20:ssa ennen turneeta. Paikassa on screenit siellä täällä joihin streamataan Heads Up Championshippiä, WPT:tä yms. tv-pokerihommia. Paikallinen skene on selvästi "televisiopokeri-vaiheessa" vielä, samaan tapaan kuin suomessa ehkä 3-4 vuotta sitten. Se näkyy myös pelistä, hoolikorttien arvoja tunnetaan jonkun verran mutta stäkkien koon pelaaminen ja position pelaaminen on ihan hukassa. Eli tulee limp-foldia ja limp-call alliniä alle 10bb stäkillä ja muuta vastaavaa. Kuten toki vastaavankokoisissa nettipeleissäkin tulee. Turnauspöytiä kierteli 190cm+ totaalilänsimainen tournament director nainen, hel-ve-tin kaunis ja sitten myös pari todella kaunista orientaali typyä. Jakajat olivat aivan moottorisormia ja todella asiantuntevia omassa hommassaan. Ja niin kuin ehkä arvaattekin niin helvetin hyvän näköisiä. Jos joku on hehkuttanut kuinka kovaa kansainvälistä tasoa Helsingin kasinon jakajat on niin tällä otannalla up yours vaan. Pelaajissa oli nuoria, selvästi pokeriin hurahtaneita filipinoja, sitten vanhempia gämblerityyppisiä filipinoja ja expat USA:laisia sekä australialaisia. Juttelin useamman kanssa turneen aikana ja ainakin melkeen kaikki niistä oli flippiineillä asuvia eläkeläisiä, jotka kuluttivat aikaa täällä korttihuoneessa. Stereotyypeistä löytyi amerikkalainen nitti joka foldaa itsensä kuoliaaksi sekä juoppo hyvätsäkäinen aussi. Kuten myös filippiiniläinen huumoriveikko jolla on helvetin hauskaa KOKO AJAN ja joka nauraa hyeenamaiseesti joka jutulle. Turneessa oli 20 minuutin tauko ehkä 1,5 tunnin pelin jälkeen ja yllätys yllätys breikin tauko oli syöminen! Eli ei mitään suolapähkinää vaan kunnon lihat ja soosit ja riisit tulee eteen. Jo muutaman päivän kokemuksen perusteella filippiineistä tämä pätee mihin tahansa tilanteeseen ja tapahtumaan: aina syödään ja raskaasti. Turnauksen jälkeen koitettiin vähän pelata käteistä mutta full rinki pikkupelien pelaaminen on harmi kyllä kuolettavan tylsää. Joten päätettiin mennä Diamond Club card roomille. Diamond Clubi on siis myös puhdas korttihuone kuten Metrokin, muita kasinopelejä ei ole. Filippiineillä ilmeisesti saa perustaa korttihuoneita kunhan niissä ei ole kasinopelejä kuten slotteja ja ruletteja. En tiedä onko joku panosrajoituskin olemassa, vai eikö vain isompia lompakkoja ole, koska myös käshipeleistä isoin mitä löytyi oli 25/50. Diamond Clubi on pelkästään käteispelimesta, eli eivät järjestä turneita. Ottivat kännynumerot ylös ja lupasivat tekstata kun tulee enemmän aktionia.  Pelit olivat tosi köyhiä Diamondissakin ATM joten suunnattiin vielä kulman takana olevaan Waterfront Filipino Casinoon joka on loistohotellin yhteydessä filippiinien RAY:n eli PAGCOR:in ylläpitämä todella pramea kasino. Tunnelma on kasinopelipuolella tosi tiivis. Pokeri on yläkerrassa omassa huoneessaan. Myös täällä käteispelien koko oli tuota 10/20 ja 25/50 luokkaa mikä tuntuu käsittämättömältä kun kyseessä on 200-500$/yö loistohotelli jossa on varmasti rahamiehiä yöpymässä. Vittu! Vähän korpesi että pelit näin kyrvähtivät, en toki itsekään ole highrolleri enkä turhan nirso pelien suhteen mutta hitaasti etenevä mikrotason full rinki ei ole valkoisen miehen hommaa. Simo ei ole varsinaisesti pokerimies jolla olis sisäpiiri-infoa mutta lupasi yrittää ottaa selvää onko yksityispelejä, klubeja tms. joissa olis edes vähän isompia limiittejä. Kyselin itsekin sekä diamond clubilla että waterfrontissa asiasta mutta en saanut mitään infoa. Tai onko sitten edessä jo piankin siirtyminen Manilaan. Ilmaistiin porukalla pettymystä pelien suhteen Simolle ja ehdotettiin jotain tasoittavaa niin Simo löysi about 3 min taksimatkan päästä seuraavan mestan: Tiedoksi että GRO tarkoittaa täällä huoria. Tarjonta oli paikassa todella hyvää ja hinta-laatusuhde ekstensiivisen kokemuksen perusteella erittäin hyvä. Kysessä on paikallisella asteikolla high end mesta eli taksat hintahaitarin yläpäässä. En ole varma mitä kaikkea maksuun sisältyi, mutta vajaalla 100 eurolla irtosi privaatti kabinetti karaokevälineistöllä varustettuna ja vajaan tunnin verran laatuaikaa helvetin hyvää pillua kuvankauniilta about 20v filippinalta ja siis niin monta varvia kuin kerkee tunnissa painaa. Hauska tyttö oli ja hauskaa oli, karaokea ei laulettu. Keskityin tosi panomiehen perusasentoon eli lähetyssaarnaajaan. Lähetyssaarnaaja on panomiehen bread and butter asento, jota pystyy hienovaraisilla asentomuutoksilla varioimaan loputtomasti ja lähikontakti, dominointi sekä kyrvän alueen ns. grip on optimaalisimmillaan. Aloin heti tämän päivän kokemusten perusteella kirjoittamaan syvällistä artikkelia filippiiniläisistä naisista sekä filippiiniläisten ja thaimaalaisten naisten eroista. Tarvitsen toki hieman vielä kokemusta filippiiniläisistä naisista reilun vertailun tekemiseksi. (Artikkelin julkaiseminen ei ole saletti, SP huom.) |
